Johdanto
Nykyajan nuorille ja aikuisille sisällöntuotanto on yhä useammin tapa ilmaista itseään – ja joillekin myös keino ansaita elanto. YouTube, Twitch, TikTok, Instagram ja muut alustat tarjoavat mahdollisuuden rakentaa omaa yleisöä ja jopa uraa. Mutta missä kulkee raja harrastuksen ja työn välillä? Milloin sisällöntuotanto on oikeasti työtä – ja milloin se on vain itsensä viihdyttämistä? Onko sisällöntuottamisella yhteiskunnalle näennäisiä vastuita?
Tässä artikkelissa pohdin omaan kokemukseeni ja havaintoihini perustuen, miksi media-alan opiskelijana ja tulevana ammattilaisena on tärkeää erottaa toisistaan sisällöntuotanto harrastuksena ja työ elinkeinona. Samalla käsittelen, miten koulutus, vastuu ja yhteiskunnallinen realismi liittyvät tähän keskusteluun.
Sisällöntuotanto: Harrastus vai työ?
Itse olen ollut Twitch Affiliatena jo melkein kolme vuotta (2022 marraskuusta alkaen, 2019 syksyllä aloitin striimaamisen Twitch Creatorina) eli kaupallistetut lähetykset, kanavatilaukset ja ne paljon toivotut mainostulot ovat käytössä. Teen videoita myös YouTubeen, mutta en näe sitä työnä – en ainakaan siinä merkityksessä, jossa työ tarkoittaa verokortin luovuttamista työnantajalle, palkkaa, vastuuta tai yhteiskunnallista panosta. Sisältöni on usein humoristista, leikittelevää ja tarkoitettu viihteeksi – ei liiketoiminnaksi tai sitä muistuttavaksi.
Tiedän, että on olemassa sisällöntuottajia, jotka tekevät tätä työkseen. Heillä on sopimuksia, aikatauluja, tiimejä ja tulosvastuuta. Mutta suurin osa meistä ei ole siinä asemassa. Ja silti, liian usein törmään asenteeseen, jossa pelkkä näkyvyys tai kanavan olemassaolo oikeuttaa kutsumaan itseään ”ammattilaiseksi”.
Koulutus ja yhteiskuntakelpoisuus
Olen itse opiskellut tieto- ja viestintätekniikkaa pelialan suuntautumisella Suupohjan ammatti-instituutissa (VUOKSI), opiskellut ammattikorkeakoulussa väärällä alalla Kajaanin ammattikorkeakoulussa (KAMK), ja nyt opiskelen media-alaa tavoitteenani päästä oikealle linjalle ammattikorkeakouluun. Tämä polku ei ollut kovinkaan suora tai sileö, mutta se on ollut vastuullinen. Olen tehnyt korjausliikkeitä, nostanut yli 20,000 euroa opintolainaa, ja tähtään 2026 keväälle valmistumiseen, jotta saisin siitäkin pienestä 45% opintolainahyvityksen, ja toivon mukaan päästä työelämään tai jatko-opintoihin. Oli se sitten pelialan tai media-alan parissa.
Tämä on realisimia. Tämä on yhteiskuntakelpoisuutta. Se ei ole täydellistä, mutta se on toteutettavissa.
Kun näkyvyys korvaa teot
Erityisen turhauttavaa on kohdata ihmisiä, jotka ilman koulutusta, ilman työkokemusta ja ilman minkäänlaista vastuuta, kokevat oikeudekseen ”valistaa” muita siitä, mikä on yhteiskunnan näkökulmasta työtä. Kun YouTube-kanavalla on alle 200 tilaajaa, katsotuin video on vain Nightcore-remix Käärijän musiikkikappaleesta, pari kuppaista keskeneräistä Minecraft Let’s Play-sarjaa ja pääosin apology-videoita, joissa selitellään videoiden lataustahdin heikkoutta ja tarve olla jonkun tai joidenkin henkilöiden yläpuolella, asetetaan samalle viivalle kuin tutkinto, harjoittelu ja työnhaku, ollaan vaarallisilla vesillä.
Ja kun sisällöntuotannon esikuvaksi nostetaan henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin ja aiheuttanut vakavia onnettomuuksia, ollaan jo moraalisesti harmaalla alueella eli pääosin rikollisessa maailmassa.
Pari esimerkkiä ovat:
Trevor Heitmann a.k.a MCSkillet – Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja kuolemantuottamus.
Counter-Strike 2 (ent. Global Offensive) skinien ja muita esineitä anastava tubettaja, joka heikon mielenterveyden takia lähti kaahailemaan McLaren 650S urheiluautollaan väärää ajokaistaa, aiheuttaen kuolonkolarin, jossa kuoli perheenäiti ja 12-vuotias tytär, ja Heitmann itse.
Arttu Pulkkinen a.k.a Upi – TOISTUVA Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, TOISTUVA TÖRKEÄ RATTIJUOPUMUS, TUHOPOLTTO, alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö JA TOISTUVA VAHINGONTEKO
Kajaanissa tunnetun mediapersoonallisuuden Upin tarina alkoi Ylilaudalta Upin omasta langasta. Upi aloitti mediauransa Ylilaudalla postaten videoita hänestä itsestään päihtyneenä tai krapulassa. Ajan myötä, joku lahjoitti hänelle verkkokameran, josta hänen striimaaminen alkoi. Hän on saanut lukuisia porttareita eri videopalveluista, joten hänen striimaaminen on rajoittunut VLC Media Playerille ja/tai erillselle verkkosivulle. Pulkkinen on itse syyllistynyt useampaan törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja törkeään rattijuopumukseen, mainittakoon 2024 syksyllä tapahtunut liikenneonnettomuus Louhikadulla, kun Pulkkinen ajoi äitinsä Honda Civic henkilöauton tyhjiin liiketiloihin, joissa alun perin sijaitsi K-Market Louhikatu, ennen kuin sen henkilökunta muutti uuteen K-Market Sammonkaareen, Lönnrotinkadun varrelle. Liiketilat olivat tyhjät, eikä henkilövahinkoja syntynyt. Pulkkista syyllistettiin yllä mainituista rikoksista. Samalla myös hänen sisällöntuoton ohella hän on myös syyllistynyt tuhopolttoon ja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kaiken tämän Pulkkinen oli valmis tekemään saadakseen tuottoa omasta toiminnastaan.
Palatakseni siihen, että sisällöntuottajien alkumetreillä varmasti nähdään pieniä numeroita, pelkkiä nollia kaupallistamiseen liittyvässä analytiikassa ja laadun heikkoutta ja puutetta tuotetussa sisällössä. YouTubessa algoritmi toki saa huomattavaa kritiikkiä, toki itselläkin on ihmettelyä siitä, miten omissa videosuosituksissa etusivulla on joku poikkeava video, joka on julkaistu korkeintaan 5 päivää sitten ja alle 1,000 näyttökertaa. Usein myös omista kiinnostuksistani poikkeava aihe ja mahdollisesti myös vieraalla kielellä.
Lopuksi: Miksi tämä keskustelu on tärkeä?
Media-alan opiskelijoina meillä on vastuu ymmärtää, missä kulkee raja luovuuden ja työn, näkyvyyden ja vastuun välillä. Sisällöntuotanto voi olla työtä – mutta se ei ole sitä automaattisesti, sillä siihen vaikuttaa se, että ketä varten sitä tekee ja millaisella tuotanto-projektiomäärällä. Ja jos haluamme rakentaa uskottavaa uraa, meidän on tunnistettava, milloin kyse on omasta intohimosta ja milloin yhteiskunnallisesta panoksesta. Myös kyseenalaistaen ne rajat, missä sisällöntuottaminen voi olla vastuuttomuuden alla erityisen vaarallista ellei peräti laitonta, sillä vaikkahan jokin rikos, esim. törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tahallinen taltiointi on silti törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, vaikka se olisikin taltioitu tai suoratoistettu internetiin.
Kun näkyvyys asetetaan vastuullisuuen edelle, seuraukset voivat olla vakavia – niin sisällöntuottajalle itselleen kuin hänen yleisölleen. Siksi meidän on opiskelijoina ja tulevina ammattilaisina tärkeää rakentaa oma tekemisemme kestävälle pohjalle: koulutuksen, vastuun, ammattitaidon ja yhteiskuntakelpoisuuden kautta.
Tämä ei ole hyökkäys ketään kohtaan vaan tämä on kutsu realismiin.